Aloitan alusta,,

Minä Olen 48 vuotias nainen ja  muutin mieheni kanssa Turkkiin ja Alanyaa noi 9 viikkoa sitten!

(29.6.2014)

DSCN0212.jpg

Myimme kaiken mitä omistimme Suomessa ja lähdimme nauttimaan elämästä ja sen tuomista haasteista..

katsotaan miten meidän käy! :D

Nyt kirjoitan ajatuksiani kaikesta mikä liittyy elämään!

Täällä kaikki on niin uskomattoman ihmeellistä verrattuna aikaisempaan elämäämme. Tuoreet ruoat ja hedelmät, stressitön elämä ja meno.

Ensin kaikki tuntui siltä että olemme lomalla, mutta kun ystävät lähtevä takaisin Suomeen niin aloin ymmärtämään että tämähän on meidän uusi koti.

Vielä muutama kuukausi sitten elimme yhteisössä miinkä päätarkoitus on vain pystyä tekemään töitä, maksamaan laskut ja verot sekä saamaan ruoan pöydälle!

Elimme pahassa noidan kehässä omasta mielestäni, vaikka meillä olikin asiat hyvin ja elämme hyvässä avioliitossa niin saimme kummatkin tarpeeksemme siittä.

Jotein teimme sen suuren ratkaisun viime Marraskuussa!  Kyllä aluksi oltiin aikas ulkona tämän maan tavoista mutta nyt alkaa osa siittä hahmottumaan.

Ensiksi tänne tultuani ajattelin että miksi koululaiset käyvät kahta eri aikaa kuolussa eli on aamupäivä ja iltapäiväryhmä; mitä se sitte tarkoittaa! koululaisia on niin paljon että ne jaetaan kahteen ryhmään:

Näin pitäisi toimia myös.Suomessa, ei kasvaisi Luokka koot ihan hirveesti,,, :D ja opettajille löytyis töitä koko päiväksi.

Oppilaat on tosi tyytyväisiä ja odottavat tällä hetkellä että koulu alkaa,, näin sanoo naapurin lapset..

 mitäs muuta me koemme ?

kaikkee ihanaa,, ystävällistä palvelua, rauhallisuutta ja nautinto .Mutta kaiken mitä luen Suomesta ja sen tapahtumista saa minut raivon valtaan.. nyt ymmärrän miksi ihmiset haluaa muualle.

Lauantai 6.9.2014

Turkin kotiin saavuttuamme , oli tietenkin ostettettava uudet laitteet keittiöön eli jääkaappi, liesi , pesukone ja juoma-automaatti jotta saadaan kylmää vettä. Ei muuta kuin ostoksille ja vertaamaan hintoja, löyimme mieleisemme ja alettiin tehdä kauppoja. Vaikka täällä on kaupoissa kiinteät hinnat niin niistä pitää aina keskustella. Saimme hinnasta hienoisen summan pois ja meille kerrottiin että laitteet tulee huomenna!

Miehet tuli niin kuin oltiin sovittu! jääkaappi painaa noin 79kiloo,, Mies ottaa muovi vanteista ja kaappaa jääkaapin reppuselkään :D Nauroimme ja kyselimme että missä on nokkakärryt? no kävihän se noinkin. Suomessa olessamme olimme tottuneet siihen että työturvallisuus on ensisijainen, sinänsä ihan hyvä asia, mutta ollaanko siellä menty jo jossain vaiheessa liiallisuuksiin, mielestäni on . Kun ottaa huomioon esimerkiksi nämä patalaput ja kumihanska keskustelut niin huhu. Antaisivat joskus vaan asioiden olla niin kuin ne on.

Seuraavaksi oli huonekalujen osto, ei kun liikkeisiin ja vertaamaan ja etsimään sitä mistä me tykkäämme. Löytyihän ne ja taas keskustellaan hinnoista ja alemmaski tuli taas ja soitto pääpaikalle että voiko noin alas mennä mutta saatiin halutut tuotteet ja sopivaan hintaan.

Nyt odottamaan noin kuukausi sillä sohvaa tulee toinen kangas, emme halunneet valkoista..Mutta täällä oli ramandan ja se loppui juuri sopivasti ja Ramandanin päätyttyä täällä alkaa sokerijuhlat joka kestää kolme päivää ja moni paikka on silloin suljettuna, joten emme saaneet huonekaluja sovittuna aikana,, mutta tulihan ne vihdoista viimein.. Kaksi työmiestä kantaa monta lautakasaa sisään ja ajattelimme että tämähän muistuttaa Suomen meininkiä.. onneksi meidän ei tarvinnut niitä itse koota vaan se kuuluu hyvään palveluun ja ei maksa mitään ylinmääräistä.

Nyt on koti siinä kunnossa että voimme tuntea olevamme kotona!

Tässä asiassa Suomella olisi paljon opittavaa, palvelu kunniaan. sillä eihän kukaan mene kauppaan ja osta lautakasaa ja huonoja monisteita mistä sitten pitäisi osata koota huonekalut. Näin saataisiin lisää työpaikkoja. Täällä turkissa on esimerkiksi niin että jos haluaa ottaa ulkomaalaisen töihin niin pitää olla 6 Turkkilaista tätä vastaan töissä, näin taataan omalle kansalle töitä. Ja hyvä niin!!! Olen sitä mieltä että moni muukin valtio ja maa voisi ottaa tämän saman tavan käyttöön,, nyt Suomessa on että Suomalaiset on työttömiä ja ulkomaalaisille annetaan ne vähätkin työt ja mahdollisimman halpaa työvoimaa..

Täällä tarvitaan myös maassaololupa, ilman sitä ei voi asua täällä kuin 90 päivää. Sen jälkeen on poistuttava maasta taas 90 päiväksi. Sinänsä ihan ymmärrettävää näin saadaan tietoa asukkaista ja vähän ehkä lukumäärästäkin Maassa olo luvan haku onkin sitten eri asia, se on aikamoinen prosessi. Mutta onneksi meitä avusti kiinteistövälittäjä jolta ostimme asunnon. Olisi tullut äitiä ikävä monta kertaa ja olisi tainnut tulla muutama porukin siinä samalla,, Onneksi saimme apua ! Ajattelen myös niitä ihmisiä jotka ei osaa Englantia ja jotka ei tiedä mihin mennä, en ihmettele vaikka luopuisi leikistä ennen kuin se on edes alkanut! ensin piti olla paikallinen vakuuus,, edustaja tuli toimistoo ja teimme tarvittavat selitykset terveydestämme, ette muuten usko mutta osa vakuutuksesta riippuu meijän kiloista :D

sen jälkeen menimme johonkin toimistoon , sieltä saimme lappuja joiden kanssa menimme notaarille , sielllä laitetut leimat paperihin ja niiden kanssa taas eri toimistoon,, siellä tehtiin lisäselvitys ja papereita lisää,, niiden kanssa poliisilaitokselle , siellä tarkistettiin paperit ja lisää leimoja sen jälkeen verotoimistoon ja maksamaan kaikki verot ja maksut,, ehei yksi luukku ei riittänyt, vaan suurimmat maksut maksettiin alakerrassa joonka jälkeen yläkertaam maksamaan kaksi 50 Turkin liiran maksua noh konttori olikin kiinni joten seuraavana maanantaina uudelleen,,

Viikonloppu meni ja Maanantai aamusta heti verovirastoon maksamaan nämä kaksi maksua ja papereihin taas kerran leimat, tämän jälkeen uudestaan poliisilaitokselle näyttämään että kaikki maksut on maksettu. Tämän kaiken jälkeen poliisisetä sanoi että kaíkki ok ;D   Minä sentään vähän pelkäsin sakkojen suuruutta sillä olin ollut maassa reilu 14 ylimääräistä tuon 90 päivän lisäksi.. mutta enpäs saanut sakkoja.. Poliisi setä ei viittinyt laskea minun päiviäni täällä Turkissa joten säästyin.. Iloisin mielin avustajamme sanoi että nyt olet turvassa,, mutta että saa poistua maasta ennen kuin olette saaneet maassaolo luvan siihen menee noin kaksi kuukautta. Jos poistumme maasta niin koko prosessi hylätään ja pitää aloittaa alusta.  Mutta nyt vaan odottamaan Lupia jotka sitten joskus tuodaan kotiin.

Olisihan koko prosessi ollut helppo jos kaikki toimistot olisivat olleet samassa talossa mutta kun ne oli ympäri kaupunkia, notaari oli kerrostalossa keskellä kaupunkia , oli sinne tietenkin opasteet talon seinässä pieni kyltti ei sen isompaa :D Noh joo ajattelin kyllä monesti että miksi näin pirun hankalaksi on tämä kaikki tehty, tietokone aikaan , mutta on siinä yksi hyvä puoli, työllistää se aikankin monta ihmistä. Sillä eihän sama ihminen voinut leimata ja allekirjoittaa samaa paperia vaan  jokainen teki sen omansa ja paperit meni ihmiseltä ihmiselle. Jotain hyvää on tietenkin siinä että ei oteta tietokoneita virastoihin.. kuinka paljon työttömiä ihmisiä täällä olisikaan.

Välillä iskee pieni ikävä kotiin, siihen omaan torppaan ja rauhallisuuteen. Mutta sitten herää ajatukset taas työstä ja siittä oravan pyörästä missä siellä eletään, ei kiitos toivottavasti ei enään ikinä tarvi palata siihen samaan jamaan. Täällä päivät menee omaan tahtiin ja rauhallisesti, uusia tuttavuuksia on jo tullut ja paljon on vielä edessä. Töitä voisimme täältä hankkia, mutta se on aika kallista työnantajalle joten monikaan ei ota ulkomaalaista työhön. pitää olla todella painava syy miksi ei oteta Turkkilaista työntekijää,, noh kieli on ehkä yksi niistä. Voisin vaikka hakea hotellialalle sillä osaan Suomen lisäksi Ruostia ja Englannillakin pärjään joten ehkä...  ja Turkkia olisi hyvä osata joonkun verran ,en tiedä vielä. Mutta missään nimessä en halua tehdä töitä enään 40 tuntia viikossa ja ei minulla mihinkään kiire ole!.

Maailmamme on muuttunut totaalisesti siittä kun päätimme myydä kaiken Suomesta ja huomattavasti parempaan suuntaan. täällä kaikki on tuoretta ja terveellistä,. joo tuli tossa jokunen aika sitten mielihalu oikein kunnon mättöruokaa ja epäterveellistä, menimme Burger kingiin ja totesimme että ei enään koskaan, yök olipa muuten pahaa. Täällä on lihakauppoja mistä saa niin hyvää lihaa, jauhelihaa, nautaa, kanaa ja tietenkin lammasta sitä minä vaan en ole tottunut syömään, ehkä joskus. Olen täällä ollessani ajatellut että mitä sitä oikein tuli siellä Suomessa pistettyä suuhun??? joo teimme pääsääntöisesti ruoan itse alusta alkaen, esimerkiksi jauhelihaa emme enään viimevuosiin ostaneet vaan jauhoimme itse, huomattavasti parempaa ja tiesimme mitä se on!Täällä kun menemme lihakauppaan ja haluamme jauhelihaa se jauhetaan meille siittä palasta miinkä valitsemme. Tuoreet hedelmät ja vihannekset haemme Sunnuntai markkinoilta, Se jos jokin on näkemisen arvoinen ne tuoksut ja maut!  Täällä Alanyassa on kylläkin markkinoita useampana päivänä mutta käymme Sunnuntaisin koska on tossa lähettyvillä.

Pakko kumminkin on myöntää että on minulla ikävä Suomalaista makkaraa no jaa niin kuin isäntä sanoo että A-Luokan makkaraa missä ei ole lihan lihaa . Ja medwurstia mutta muuten nautin tämän maan ruoasta. Maitoakin löysin jota voi juoda ruoan kanssa tai aamumurojen ja ihan hyvää se on ,, onneksi on tämä internetin ihmeellinen maailma, sieltä eräästä sivustolta saimme tietää tästä maidosta ja nyt ostamme sitä. paljon olemme ostaneet myös vahingossa kun olemme luulleet toiseksi tuotteeksi, meillä onkin mielenkiintoisia kekusteluja kaupassa ;D osaakko sanoo tai tiedätkö mitä tää on ja kummatkin on yhtä ymmällä mutta ei  haittaa näin tutustumme uusiin tuotteisiin. Menin tässä yksi päivä lähikauppaan ja siellä oli jauhenlihaa valmiiksi pakattuna , meni kysymään jo tutuksi tulleelta kassalta että onko tämä nautaa, hän ei taas ymmärtänyt mitä tarkoitin ja katso minua ihmetellen. Noh minä tietenkin ääntelemään kuin lehmä ja yhteisymmärrys syntyi nauraen. Tämä on itse asiassa aivan upeata. Suomessa olisin hävennyt tuollaista käytöstä mutta täällä on kaikki kosntit otettava käyttöön että saa mitä haluaa :D

Viikko meni tosi nopeeta,, en edes ehtinyt kirjoittelemaan.  Suomesta tuli kaveri käymään ja toi aivan ihanasti makkaraa ja medwurstia sekä kahveeta,, juu kyllä sitä kahveeta täältäkin saa mutta maksaa reilu 8 € paketti joten otamme sitä ilomielin vastaan. Nyt parin viikon kuluttua tulee taas ystäviä ja taas saamme lisää tuotteita Suomesta. Maanantaina otimme dolmus bussin maksaa muuten 2,5 liiraa henkilöltä ja matkata saat niin pitkälle kuin bussi menee,, eli se tekee euroissa noin 90 centtiä. menimme Mahmutlaariin käymään uudella tuttavalla, sieltä en kyllä halua asuntoa jos tästä joskus haluamme muuttaa, paikalliset sanoo sitä pikku Venäjäksi, siellä on niin paljon asuntoja Venäläisillä ja kaikkialla on Venäjänkieliset mainokset. Ei ole minua varten se paikka mutta voihan siellä aina silloin tällöin poiketa .

Tiistaina kun olimme syömässä ovikello soi, arvakka pelästyinkö??? se soi ihan täysillä vaikka onkin kaikkein hiljaisimmillaan. joku linnunviserrys mukamas :D  Alakerran vanhin poika (viides luokkalainen) oli oventakana ja sanoi että lähdetään kalelle,, eli Alanyan vanhaan linnakkeeseen. Sinne sitten lähdimme talonmies hänen vaimonsa ja kolme lasta sekä minä ja mieheni kaikki samaan autoon. Kun palasimme sieltä niin talkkarin Isäntä tossa ulkona sano että huomenna mennään tuon Taurus vuoriston toiselle puolelle syömään lättyjä!  Ja niinhän me sitten seuraavana iltana lähdimme kaikki taas liikkeelle,, ajoimme aivan huikean maiseman ohi, pysähdyimme muutaman kerran katselemaan maisemia.  Saavuimme pieneen kylään vuorten takana , siellä pysähdyimme Turkkilaisen perheen pitämään lättypaikkaan,, he paistoivat letut avotulen äärellä ja laittoivat paistetun letun päällä runsaasti rasvaa ja juustoo pakko sanoo että olihan se taivaallisen hyvää, mutta yhdestä lätystä tuli täyteen oli sen verran isoja, njaam.

Tällä viikolla emme ole edes ehtineet rannalle jos sitten vaikka huomenna kävisi uimassa.  Täällä olemme saaneet tietoa Turkin kielen kurssista joten ajattelimme että taitaa olla aika osallsistua sellaiseen että oppii edes nämä perusasiat Maan kielellä.. No on niitä nyt jo muutamia sanoja tarttunut mukaan joten siittä on hyvä lähtee liikkeelle.Täällä kun nyt on tottunut kulkemaan ja käyttämään näitä pieniä marketteja niin tulee pakostakin mieleen ne Suomen suuret marketit ja isoimiksi taitaa vaan muuttua?

Miksi siellä tapetaan kaikki pienyrittäjät, pienviljelijät ja ihmiste oma aloitteellisuus???? Täällä on joka nurkan takana pieniä kauppoja ja marketteja, sillä on valtava työllistämis vaikutus. Onhan täällä muutama iso markettikin mutta miksi mennä sinne kun kulmilta saadaan kaiken mitä täällä tarvitaan! Minä toivon todella että Turkki ei ikinä liity EU:n sillä silloin täällä muuttuu kaikki ja ei kyllä parempaan suuntaan. taitaa työttömyys lisääntyä räjähdysmaisesti!. Olen tässä myös seurannut lapsiperheitä ja kuinka täällä kasvatetaan lapsia. Kun joku lapsi alkaa kiukuttelemaan isä, äiti, täti tai muuten vaan sukulainen ottaa kädestä tai jopa korvasta kiinni ja komentaa lapsen käyttäytymään kunnolla mutta se mikä täällä on ollut kaikkein hienointa seurata on se että vaikka kuinka otetaan korvasta kiinni niin heti ollaan halaamassa ja silittelemmässä hiuksia.

Täällä pidetään rajat mutta ennen kaikkea näytetään rakkaus ja kunnioitetaan vanhempia ihmisiä sekä naisia, dolmus busseissa jos ovat täynnä niin miehet nousee ja antaa istuimensa naisella oli hän sitten keski-ikäinen tai vanhempi. Tässä eräänä päivänä kun olimme dolmuksella liikenteessä niin yksi tyttö änkesi istumaan kun näki vapaan penkin ja vanhempi rouva seiso,i niin viereisellä penkillä oleva rouva sanoi heti tälle tytölle että nouseppa seisomaan ja anna istuin vanhemmalle ihmiselle.

Tiista 23.9.2014

Täällä on vähäsen sairastettu, mahatautia ja kuumeilua mutta onneksi meni nopeasti ohi. Nyt odotellaan perjantaita kuin kuuta nousevaa, parhaat ystävät tulevat viikoksi meille lomailemaan. En edelleenkään kaipaa Suomeen! no kyllä sinne joskus voi tulla käymään lomalla mutta ei muuten ainakin niin toivon. Olemme keskustelleet että kuinka paljon parempi meillä on nyt, ei ole stressiä, ollaan paljon rennompia ei vituta kun ei ole pakko mennä töihin saa herätä silloin kuin herää ja ottaa vaikka päiväunet jos siltä tuntuu. Ja parasta kaikesta moni kipu ja särky on pikkuhiljaa jäänyt pois täällä tulee myös liikuttua paljon enempi kun ei paikkoja särje ja ei ole niin perhanan väsynyt työpäivän päätteeksi.

Välittäjä jolta ostimme asunnon sanoi tässä meidän tavatessamme että olen ainakin viisi vuotta nuoremman näköinen nyt kuin viimeksi tapasimme ja olimme ollut täällä vasta kaksi kuukautta :D kyllä piristi mieltä. Kun istumme aamulla parvekkeella ja nautimme kahveesta ja seuraamme Alanyan heräämistä, ihailemme kahta kania jotka tossa kadulla pomppivat kissojen kanssa ihan vappaana ja kukaan ei tee niille kiusaa, no mitä iltaisin omistajat hakevat niitä pihaan ja turvaan, saas nähdä tuleeko niistä paistia joskus vai ovatko ihan lemmikkejä. Ei täällä sentää kaikki ole hyvin! meillä on pyörät tossa parvekkeiden välissä ja lukossa tietenkin, yksi päivä katsoin että onko pyörämme vielä tallessa ja huomasin miehen joka yritti avaimilla aukaista pyöriemme lukkoo, kysyin että anteeksi mutta mitä teet?? hän selitti jotain Turkiksi ja sanoin että ne on meidän pyörät mies lähti nopeesti pois. iso avainnippu mukanaan. Talonmiehen emäntä sanoi että muutama pyörä on varastettu tältä kadulta nostettu jopa aitojen yli, nyt meillä on kaksi lukkoa ja talossa kiinni olevan putken ympärillä ei ole niin helppo varastaa. Tavaksi on tullut myös tarkistaa että pyörät on vielä tallessa. Mutta sen pahempaa ei ainakaan meille ole tapahtunut Onneksi ...

Ja onhan se päivän selvä asia että on täälläkin oltava järki päässä kun iltaisi kulkee tuolla kaduilla.On täällä paljon puhuttu myös siittä että paikalliset miehet huutelevat turistien (lähinnä naisten) perään ja sylkevät kadulle heidän viereesä, mutta mielestäni kun tänne tulee turistina pitäisi ottaa huomioon että tämä on islami uskoinen maa eikä kulkea pikinit päällä kaduilla, täällä ei katota sitä hyvällä vaan halveksitaan todella paljon. Ymmärrän jos on rannalla ja kulkee pikineissä mutta voisi kyllä laittaa päällensä vaikka rantamekon kun lähtee sieltä pois.Kyllä sen verran pitää kunnioittaa paikallisia ja heidän tapojaa, en minä kyllä huivia päähäni pistä mutta eipä täällä kaikki sitä käytäkkään joten ei mitään hätää sen suhteen. Olemme nauraneet myös sitä kun yritämme talonmiehen rouvan kanssa jutella ja Englanti kun ei ole paras mahdollinen ja hänellä vielä huonompi niin arvakkaas millä kommunikoimme? Noh googlen kääntäjällä tietysti!!!!  :D he kirjoittaa Turkisksi ja me taas Suomeksi ja johan saadaan asitat sanotuksi ja selväksi on se vaan hyvä tuo internetin maailma.

Maanantai 6 lokakuuta.

Viikko on taas vierähtänyt ihanien ystävien kanssa, Kyllä tuli hiljaista heidän lähdettyä :(  mutta tätä tämä on ystävät käy ja lähtee takaisin kotiin, me olemme täällä kotona ja joka kerta se kumminkin yllättää että me ei lähdetä tai meidän ei tarvitse lähteä :D Kävimme Taurus vuoristolla sekä Dim joella aamupalalla heidän kanssaan siittä määrästä mitä pöytään kannetaan ei todellakaan jää nälkä, paljon on uusia makuja ja paljon on sellaista mitä ei enään suuhunsa laita, mutta niin se oli siellä Suomessakin. Meillä oli paljon tekemistä mutta paljon jäi myös tekemättä viikko on niin lyhyt aika.

Toivottavasti tulevat uudelleen ja silloin jatketaan siittä mihin jäätiin. Täällä alkoi Perjantaina uhrijuhla... kyllä on vuohia ollut autojen lavalla tavattoman paljon, Täällä uhrataan vuohi, kameli tai lehmä vuohi on se tavallisin. Omistaja pitää siittä  yhden kolmas osan ja antaa loput vähävaraisille . Perheet kokoontuu yhteen juhlimaan ruoan ja sukulaisten kanssa. Täällä on myös tapana kerätä hyviä ja siistejä vaatteita joita itse ei enään käytä ja lahjoittaa ne niitä tarvitseville Uhrijuhla on vähän niin kuin meidän joulu paitsi että kinkku puuttuu. Kävimme myös aivan ihanalla vohvelilla jäätelön kera, vohveli ei ole mikään pieni palanen ja kyllä lopussa alkaa jo tökkimään se makeus, mutta hetken se on taivaallista ja kahvin kera vielä maukkaampaa.

Luimme myös Turkkitietoa vähäsen jotta ymmärtäisisimme paremmin maan tapoja. Eräs mielenkiintoinen asia oli avioeron ottaminen miehen ei tarvi kuin sanoa kolmesti eroan sinusta ja asia on hoidossa, nainen tekee samanlailla mutta joutuu asumaan miehen kanssa vielä tämän jälkeen sata päivää, tällä varmistetaan se asia että nainen ei ole raskaana, ei ole byrokraattista hössötystä niin kuin monessa maassa. Helppo nakki :D Nyt tuli viime lauantaina kouluihinkin uudet säännät ja ne  ovat meikkaus on kielletty samoin tatuoinnin mutta huntu sallitaan.. ha haa                                                                              

Täällä on myös tänä kesänä aukaistu naisille suunnattu uimaranta, toisaalta hyvä ja toisaalta huono mutta minä pidän sitä hyvänä asiana, on paljon naisia jotka ei käy uimassa yleisillä uimarannoilla näin heille annetaan se mahsollisuus uimiseen, sillä täällä on paljon naisia jotka käy uimassa täysin pukein on huivit , mekot ja housut. ja turistit tietenkin osoittelee ja mollaa mikä mielestäni on naurettavaa. Mutta kukin taplaa tavallaan.                                                                                         

Olimme tässä yksi ilta ottamassa parit kaljat naapurin baarissa ja ihmettelimme ohikulkevien tapoja,,, ensinkin kun tarjoilijat yrittävät saada asiakkaita ravintolaan ja juttelevat kadulla kulkijoille niin moni kääntää päänsä muualle ja ei viitsi edes kommentoida, voisivat edes sanoa että ei kiitos ehkä seuraavalla kerralla mutta vaikeneminen on kultaa niinhän sanoo vanha sanontakin. Sitten on eräs asia mille joskus nauramme vedet silmistä ja tämän saa aikaiseksi monesti nuoret naiset heidän pukeutumisensa on välillä kammottavaa katseltavaa,, hei kannattaisko joksus vilkaista peilii tai hyväksyä oma koko eikä kulkea liian pienissä vaatteissa ei ne makkarat mahan ympärillä niin kauniita ole, mutta ainakin saadaan nauraa :D  Tässä vähän tarkemmin tietoa uhrijuhlasta.

Eid-al-Adhaa Hajjin päätyttyä sekä sen muistoksi, kun profeetta Aabrahamia koeteltiin pyytämällä häntä uhraamaan ainoa poikansa Ismael - tästä nimitys uhrijuhla. Sekä paastoaminen että pyhiinvaellus ovat palvontatekoja, jotka tehdään ainoastaan Allahin tähden. Vaikka juhlat antavatkin aiheen onneen ja iloon, ne eivät totisesti oikeuta kevytmielisyyteen, mässäilyyn tai liiioteltuun huvittelunhaluun. Juhlapäivinä tuntemamme aito ilo on henkistä iloa siitä, että olemme täyttäneet sen, minkä Jumala on määrännyt olemalla kurinalaisia ja hurskaita sekä omistautumalla yhteiseen palvontaan. Molemmat kaksi juhlapäivää alkavat rukouksella. Loppupäivä omistetaan almujen antamiselle ja ystävien ja sukulaisten luona vierailulle, vaihtaen tervehdyksiä ja lahjoja. Juhlat henkivät rauhaa ja anteeksiantamusta. Näissä tilanteissa tulee viimeistään unohtaa kaikki kauna muita lähimmäisiä kohtaan. Juhlien aikaan uudistetaan suhteet muihin ihmisiin veljeyden hengessä. Kyllä tätä oppia voisi soveltaa myös muissa maissa ilman uskontoakin, aika järkevältä kuulostaa.

Tiistai 7.10

Täällä alkaa turistikausi olemaan ohi nyt saapuu asunnon omistajat ja eläkeläiset viettämään talvea tänne. Olemme odottaneet muutamia posetikortteja Suomesta ja myös Ruotsista mutta vielä ei ole kuulunut on tainnut olla jo kolmisen viikkoo reissun päällä, nyt huomenna me laitamme vuorostaa kortteja menemää ja katsomme kuinka kauan kestää ennen kuin pääsee perille.Vaikka täältä lähtee monta koneellista muihin maihin niin ei taida posti kulkea samalla kyydillä. Katsotaan kuinka kauan vie!

Täällä alkaa huomenna taas arki nyt on kaikki valtion virastot ja koulut ollut kiinni Torstaista lähtien, huomenna pitäisi käydä pankissa jotta vesimaksukin menisi automaattisesti tililtä jotta ei aina tarvitsisi mennä vesilaitokselle jonottamaan paikallisten kanssa.

Olemme ehtineet käydä monessa ravintolassa täällä ollesamme niin lomalla kuin nyt täällä asuessa,Yhteen asiaan olemme kiinnittäneet ravintoloissa huomion, täällä on suurinpiirtein sama ruokalista joka paikassa, no järjestytsä on vähän muutettu mutta muuten aikaslailla samaa ruokaa joka paikassa, Pitäneen mennä paikallisiin ravintoloihi jotta saa jotain erikoista, tässä lähellä on kaksi paikkaa jotka on erikoistunut kanaan ja sen valmistukseen, tajusimme että jos ostamme valmiiksi grillatun kokonaisen kanan saamme sen halvemmalla kuin tuosta lihakaupasta ja sitä emme oikein ymmärtäneet! mutta kannattaa käydä hakemassa valmiiksi grilattu ja se on todella upaeta ja maku kohdallaan.

Täällä kun ei saa porsaanlihaa muuta kuin erikois myymälöistä ja niissä se on kallista, pekoni paketti maksaa reilu 22 Turkin liiraa eli reilu 7 euroa ja sitten se vielä on niin saamerin suolaista että pekonikin on valkoista, joten emme ole sitäkää ostaneet kuin muutaman kerran, näin huomaa kuinka makuaisti muuttiu pikku hiljaa. Täällä ei oikeastaan käytetä suolaa ollenkaan ruoan valmistuksessa vaan aitoja yrttejä ja mausteita mistä maku tulee ja kyllä sen on huomannut kun itsekkin kokkaamme ruokaa että suola jää usein tosi pieneen, mutta muita mausteita tulee kokeiltua ja laitettua.

Täällä Alanyassa on sellainen maustekauppa kuin" Suomalainen maustekauppa" siellä kun kävimme ystäviemme kanssa hakemassa mausteita niin saimme lahjaksi melkein saman arvosta muita tuotteita saippuaa, viagraa, kosteusvoidetta ja marmelaadia ja paikallinen myyjä on tosi ihana , hänellä on pari apupoikaa myymälässä ja hän haukkuu niitä koko ajan pilke silmän kulmassa! Kerran hän sanoi että olen yrittänyt niille opettaa yhden sanan Suomen päivässä mutta tyhmät ei tajuu. Viagrasta (yrttiseos) hän sanoi nyt ystävällemme jos ei auta niin älä soita minulle yöllä, Tälläinen huumorinkukka mutta siellä on kiva käydä kuuntelemassa hänen  juttujaan ja varmasti kun tarvitsemme uusia mausteita menemme häneltä ne ostamaan, sitten taas kun keväällä aukaisee liikkeen. Myyjä sanoi olevansa äidin pikku kullan nuppu ja lähtevänsä kotiin talvikaudeksi. Täällä tulee yllättävän hiljaista kun suurin osa kaupoista sulkee ovensa mutta niin ihanan rauhallista.

 

Perjantai 24 Lokakuuta

Merhaba kaikille

Nyt onkin aikaa kulunut joonkin verran, mutta ei joka päivä viitti kirjoittaa ettei mene toistoksi ;) ja enkä ole ehtinytkään mukamas kiireitä pitänyt vaikka en eläkkeellä olekkaan :D

Nyt on tullut  ajeltua Dolmus bussilla ympäriinsä Alanyassa, älykortti maksaa 5 TL ja siihen ladataan haluttu summa rahaa,, kyyti maksaakin sitten kortilla 1.50 Tl  eli noin 50 centtiä.. kaukana on Suomen hinnat vaikka täällä bensa maksaakin yllättävän paljon kun ajattelee Turkkilaisten keskiansioo.

Bussi matkat on sinänsä ihan oma luku, sillä näihin pikkubusseihin ahdataan niin paljon väkee kun siihen vaan mahtuu, kuski huutaa vaan välillä että peremmälle, peremälle ja jos tilaa on niukasti niin bussi ajaa ovet auki että kaikki mahtuu. Naisille annetaa yleensä istumapaikka , vaikka minäkin olen seissyt bussissa niin mies joka istuu nousee ja pyytää minua istumaan enkä edes vielä koe olevani kovinkaan vanha vaikka 50 tulee mittariin ensi vuonna,, mutta paikallinen tapa ja kohteliasta..

Täällä vietetään huomenna Islamilaista UUTTA VUOTTA saas nähdä kuinka se näkyy kaduilla tai näkyykö ollenkaan, Sunnuntaina sitten täälläkin vaihdetaan kelloja tunti taaksepäin,, siittä kyllä voisi luopua vaikkakin täällä ja tällä hetkellä ei se paljon hetkauta mutta silloin kun olimme työelämässä niin se oli aikas rankkaa henkisesti, ei meinannut tottua siihen ollenkaan.

Täällä on alkanut syksy nyt on parina päivänä ollut ukkosmyrskyjä ja vettä satelee pitkin päivää, mutta kyllä ilmakin on raikasta ja tulihan siinä aamuröökillä vähän vilu kun ei ollut kuin 19,8 astetta mittarissa ;)

Naapurin hotelli sulki ovensa tälle sesonkia, ei siittä paljon haittaa ollut kun laittoi ikkunat kiinni, niin musiikki ei paljon sisälle kuulunut ja täällähän on kaikkialla että hotelleilla ja baareissa alkaa hiljasuus kello 23 reikä reikä. mutta nyt jo huomaa kaipaavansa sitä musiikkia vaikka olikin joka viikko samaa mutta täällä oli elämää, monet kaupat on sulkenut ovensa ja moni vielä sulkee. Kyllä sen huomaa kun tuolla kaduilla kulkee että nyt on loma sesonki ohi vaikka täällä vielä on aivan upeat ilmat pääsääntäisesti päivisin noin 24 astetta . Ja kyllä hotellin henkilökunta sanoikin että ihanaa nyt alkaa loma ja monet heistä lähtee kotikyliinsä, he tulevat tänne töihin kun täällä tienaa kuulemma enemmän kesässä kuin kotipaikalla, kyllä he painoikin pitkää päivää aamusta iltamyöhään ja 6 päivää viikossa ja kyllä sen jo huomasikin että väsyneitä olivat.

Alku kesästä täällä oli moskiittoja ja nyt kun ilmat viileni niin kärpäset on tullut niistä en tykkää varsinkaan silloin kuin käymme syömässä. Tällä viikolla tapasimme ystäviä johon tutustuttiin viime vuonna oli aivan ihanaa istua iltaa uusien tuttavien kanssa, näin sitä pikku hiljaa aloitetaan uusi elämä ja tutustutaan uusiin ystäviin

Islamilaisessa vuodessa on kaksitoista kuukautta:

 

  1. Muharram
  2. Safar
  3. Rabi Al-Awwal
  4. Rabi Al-Thani
  5. Jumada Al-ula
  6. Jumada Al-Thani
  7. Rajab
  8. Shában
  9. Ramadan
  10. Shawwal
  11. Dhu Al-Qáda
  12. Dhu Al-Hijjah

Eroavaisuutena gregoriaaniseen kalenteriin (Kristuksen jälkeen) nähden on, että se on kuuvuosi, jolloin jokainen uusi kuukausi alkaa uudenkuun myötä. Kuukausi vastaa siis kuun kierrosta.

Keskiviikko 5 Marraskuuta

Islamilainen Uusi vuosi ei näkynyt täällä ainakaan mitenkään! Täällä on taasen vietetty aikaa Suomalaisten ystävien kera, olivat tuossa hotelli vajaan kilometrin päässä. Samalla vietimme Isännän syntymäpäivää, menimme panorama ravintolaan tuonne kale kukkulalle. Täällä illat alkaa jo olemaan viileitä , ei ole kuin vaivaiset 16 astetta ;) onhan siinä pakko jo pittkähihaista laittaa päälleen.

Nyt Lauantaina meillä on hääpäivä joten jotain kivaa pitäisi kehitellä katsotaan mitä keksitään ja ensi viikolla tulee taas ystävä Suomensta mutta menee Sideen lupasi kumminkin tulla tänne Alanyaan pariksi päiväksi.

Meillä täällä talonmiehen rouva sai eilen pienen pojan pitää varmaan ostaa jotain kivaa pikkunyytille! täällä Turkissa on kiva tapa juhlistaa lapsi maailmaan.

Lapsen korvaan kuiskataan nimi heti syntymän jälkeen. Aika usein nimi annetaan jonkun sukulaisen mukaan ja se merkitsee aina jotain. Isovanhemmat antavat lapselle lahjaksi jotain, joka kasvaa, esimerkiksi puun taimen. Lapsen vaatteisiin kiinnitetään sinivalkoinen silmä, joka pitää pahan silmän loitolla. Raskaana oleva äiti jää kotiin 10 päivää ennen laskettua syntymäaikaa ja viipyy siellä 10 päivää synnytyksen jälkeen. Äitiysloman pituus on yleensä 45 päivää.

  • Taikausko paha silmä-lasihelmi

Nazarlık  Jo foinikialaisten ajoista lähtien on Turkissa valmistettu  hienolaatuisia lasihelmiä alkeellisissa lasiuuneissa. Ensimmäisiä onnenesineitä pahaa silmää vastaan  alkoi esiintyä ja ajan mittaan myös näissä lasihelmissä käyttää silmä-    aihetta  pahaa silmää vastaan. Tuhansien vuosien ajan useat Turkissa nousseet ja kaatuneet  sivilisaatiot käyttivät lasihelmiä silmä - teemalla. Tämä onnenesine levisi myäs useisiin eri kulttuureihin Anatolian ulkopuolelle. Nämät onnenesineet luodaan valamalla kerroksia kristallilasista neljässä eri värissä. Tuurnaa apuna käyttäen, sulatettu lasi nostetaan ja valetaan matalalle laatalle. Uusi väri lisätään ennen alemman kerroksen jäähtymistä. Tämä prosessi jokaisen uuden värin kohdalla. Näiden vapaasti muotoiltujen tuotteiden luominen vaatii neljän hengen ryhmän yhteistyätä. Jokainen onnenesine, joka on tuotettu tällä tavalla, on ainutlaatuinen.

Meillä on myös tämä paha silmä oven ulkopuolella ja olohuoneen seinällä, vaikka itse en olekkaan taikauskoinen niin tykkään vaan sen merkityksestä.

Täällä oli tässä kirjoituksien välissä myös tasavallanpäivä ja sitäkään ei oikeasti huomannut muuten kuin paraatimarssien näkymisenä.  29.10 Turkissa vietettiin Tasavallan päivää. Tasavallan päivä merkitsee Turkin tasavallan luomispäivää joka tapahtui 29.10.1923. Turkin voitettua sodan (119-1923) Turkin parlamentti julisti Turkin Tasavallaksi. Tasavalta korvasi Ottomanin valtakunnan.  Turkin itsenäisyyssodan johtaja Mustafa Kemal Atatürkista tuli maan ensimmäinen presidentti. Atatürk teki monia uudistuksia. Hän mm. poisti huivipakon ja määräsi Ankaran maan pääkaupungiksi entisen Istanbulin sijaan. Mielestäni on ollut kivaa etsiä internetin ihmeellisestä maailmasta tietoo kaikkiin tapahtumiin ja ottaa selvää tämän maan tavoista ja kulttuurista.

Maanantai 11 Marraskuuta

Meillä oli hääpäivä Lauantaina,, lähdimme käymään Gazipasassa, siellä emme ole ennen käyneetkään.

Hyppäsimme aamupäivällä bussiin, bussissa oli pikkuiset tv ruudut joka istuimessa ja saimme katsella elokuvia tai muuten vaan paikallista televisiota, siellä tarjoiltiin vettä ja lipuntarkastaja katsoi että jokainen matkustaja jäi oikealla pysäkillä pois!  no tunnin istumisen jälkeen pääsimme määränpäähäneli Gazipasaan.

Ulos tultua aloimme katsella ympärillemme että mihinkäs kannattaisi mennä, tarkoituksena oli tietenki nähdä jotain uutta. ajattelimme että mennään rannalle katsomaan että onko kirkasta vettä ja siellä kuulemma voi nähdä merikilpikonnia, no emme nähneet. Lähdimme kulkmaan tietä joonka oletimme johtavan rannalle mutta kun tuntu että se ei lopu ikinä, suoraa tietä niin pitkälle kun vaan näki,,, no reippaasti me kävelimme ja löysimme rannan, siellä oli ihanasti rakennettu grillipaikkoja jokaisen pöydän ympärille, siellä paikalliset asukkaat käyvät viikonloppuisin piknikillä ja grillaavat omia ruokiaan, ja niitä pöytiä oli useampi ja kaikki oli niin siistiä ja ehjää. Suomessa tuollaiset paikat rikottaisi ja sotkettaisi mutta ei täällä! No oleskeltua siellä joonkin aikaa kävimme pienessä kahvilassa, halusimme oluet janoon ja kysyimme että oliskos heillä Efestä, ei ollut mutta lähti kaupasta sitä hakemaan ja toivat ne meille. Palvelu pelaa todella hyvin.

Oluen jälkeen hyppäsimme pikkubussiin ja menimme Gazipasan keskustaan , tarkoitus oli mennä ravintolaan syömään ja juomaan lasilliset viiniä hääpäivän kunniaksi,, no se jäi haaveeksi sillä siellä ei ollut muita ravintoloita kun kebab paikkoja ja niissä ei tarjoiltu kaljaa tai viiniä oleenkaan.. aikamme kiersimme pikkukylää ja totesimme että eiköhän tämä tullut nähtyä! Bussiasemakin löytyi sattumalta ja eikun odottamaan seuraavaa bussia takaisin Alanyaan. Kello oli ehtinyt jo iltaan ja nälkä alkoi olemaan joten etsimme ravintolan ja tilasimme ruoan ja viinilasilliset söimme ja nautimme vain yhden lasillisen. Mutta totesimme että Gazipasaan ei enään kannata lähi tulevaisuudessa mennä se paikka nähtiin jo, mutta siellä oli paljon rakenteilla joten ehkä 10 vuoden päästä!

Tiistai 18 Marraskuuta

Eilen koitti se päivä kun haimme postista maassaolo luvat, Perjantaina posti oli käynyt ovella ja jättänyt lapun oveen että lähetys on saapunut. Eihän siinä mennyt  kuin kaksi ja puoli kuukautta mutta nyt ne on meillä ja saamme oleskella vuoden verran ja sitten on haettava uudestaan mutta onneksi ei ole niin kallis ja monimutkainen prosessi kuin tämä ensinmäinen kerta, mutta nyt se muoviläpyskä on lompakossa. Ai niin nyt voimme poistua Turkista kolmeksi kuukaudeksi.

Täällä ei oikeastaan ole tapahtunut mitään erikoista päivät menee hurjan nopeasti täällä on nyt oltu kohta viisi kuukautta liikuttua on tullut varmaan jo enemmän kuin Suomessa koko 10 vuoden aikana, mutta täällä on niin paljon nähtävää, Basaarialuella ei tule käytyä kovinkaan useasti, mutta muuten vaan tallataan katuja pitkin poikin, joskus otamme pyörät ja lähdemme vähän kauemmaksi, monta kertaa tulee yli 10 km poljettua mutta se ei tunnu kovinkaan pitkältä matkalta. Liikenne täällä on ihan sekavaa ja mopedit ja autot painavat aina rääkkää kun lähestyvät pyöräilijää takaapäin , en pelkää polkea tuolla liikenteen seassa mutta kyllä muutaman kerran on tullut ajateltua että hyi helvata menipä läheltä,, noh pientä jännitystä elämään!

Olemme Myös kiinnittäneet huomion koulubusseihin, täällä niitä ajelee aikas paljon ja ympäri koko päivän, Tässä yksi kerta kun istuimme kahvilla seurasimme kun koulu bussi jätti yhden oppilaan kyydistä vilkkaan tien reunassa, kuski nousi ratista ja saattoi lapsen turvallisesti tien yli,, noinkohan olisi Suomessa toimittu? eikös siellä juuri ollut lehdissä kirjoituksia kun koulukyyti jätti pienen lapsen kahden km päästä kotoo pimeällä tiellä.. No se on Suomi ja hyvinvointi valtio.

Olemme myös monesti puhuneet että kyllä Suomella ja monella muulla maalla olisi paljon opittaavaan näistä etelän maista, aina ei saisi raha puhua, kyllä täällä joskus ajattelemme kuinka paljon noiden maiden kansa häviää ja työelämässä olisi paljon töitä tarjolla ei olisi työttömyyttä ihan niin paljon jos kansa saisi käyttää omaa päätään ja yritteälisyyttään vapaammin.

Maanantai 1 Joulukuuta

Viime viikot eivät ole olleet mitenkään mukavia, Täällä naapurin rouva oli kaatunut ensin rappusissa ja myöhemmin asunnossaan, oli valittanut niskakipua ja paikalliset olivat sanoneet että mene lääkäriin,, mutta sitä hän ei ollut halunnut. Sitten yksi ilta hän halvaantui kaulasta alaspäin, ambulanssi tuli ja vei hänet paikalliseen sairaalaan, siellä tietenkin kaikki kokeet ja kuvaukset kaikkein pahin oli tapahtunut. Hänellä todettiin kaularangassa murtuma ja sen lisäksi hän oli saanut pari tulppaa joonka takia hän oli sitten menyt niin huonoon kuntoon.

Täällä yksi yö teho-osastolla maksaa noin 1500 euroo, häntä ei voitu siirtää kotiin Ruotsiin muuta kuin lääkäri helikopterilla mutta sen järjestely vie joonkin aikaa kun pitää ottaa selville maksaako vakuutukset ne. Mutta valitettavasti hän menehtyi sairaalassa viime viikonloppuna. He olivat miehensä kanssa sopineet että jos joskus jotain tapahtuu niin hän haluaa tulla poltetuksi mutta sitä ei tehdä täällä Alanyassa vaan ainoastaan Istabulissa, nyt on sitten järjestettävä siirto sinne ja sieltä sitten kotiin.

Täällä meillä on paikalliset vakuutukset,Ja tulen aina sanomaan ystävilleni jotka tulee käymään tai muuten vaan lomaileen että tarkistakaa ne vakuutukset että ne korvaa myös sen kaikkein pahimman tapahtuessa . me ollaan puhuttu että jos jotain tapahtuu niin minua ei ainakaan tarvitse siirtää Suomeen, se nyt on ihan sama miinkä maan mullan alla makaan kun olen poistunut tästä maailmasta. Nyt ymmärtää kuinka pienestä asioista on kyse , sillä lääkäri sanoi että jos hän olisi tullut heti kaaduttuaan sairaalaan niin tätä kaikkea ei olis ehkä tapahtunut, oltaisiin saatu niska heti vetoon,mutta mutta ihminehän on sellainen että ei tässä nyt mitään odotan ja katson jos asiat vaikka parantuisi muutamalla buranalla. Kyllä meidän on opittava kuuntelemaan omaa kroppaa ja tunteita, Näin minä ainakin aion tehdä tulevaisuudessa enkä odottaa huomiseen. no en nyt sentään pienen kuumeen takia heti ryntää lääkäriin mutta kroppaani aion kuunella.

No se siittä, murheellinen asia mutta emme me voi enään asialle mitään. Nyt saa synkistely riittää. Huomenna minulla on synttärit hei ajatelkaa 49 vuotta. ja tunnen olevani niin elossa ja onnellinen oman elämäni suhteen. Minua ei vieläkään kaduta että lähdin kokeilemaan tätä elämää ja eihän sitä vielä tiedä mistä itsemme löydämme mutta en usko että Suomeen enään palaan. Minulla ei ole suomea ikävä vaan ystäviäni ja kavereita.Mutta onneksi on skype sen avulla ainakin näkee ystävät niin ikävä hellittää ainakin vähäksi aikaa. Ja täällä olemme jo saaneet muutaman uuden ystävän kyllä elämä on vaan ihmeellinen.Huomenna menemme syömään uusien ihanien ystävien kanssa minun kunniaksi,, hahaa vaikka eivät he sitä vielä tiedäkkään.

Mielestäni jokaisen kuuluisi kokea edes jotain jännittävää/ rohkeaa tai muuten vaan reissaamista elämänsä aikana, ei pidä pyörittää sitä pientä ympyrää oman elämänsä ympärillä, uskaltakaa ihmiset repäistä välillä se auttaa elämään normi arjen kanssa ja siittä saa voimaa "taistella" kaiken muun kanssa. Minulla on monesta reissusta niin paljon hyvää muistoissa ja kun vaan menee ja tekee ja näkee muutakin kuin oman pienen napansa niin silmät aukeaa ihan eri lailla siittä saa voimaa kulkea seuraavaan vaiheeseen elämässä.

Sillä uskon että jokaisen elämä perustuu eri vaiheisiin, jos itseäni katson niin oli ankea lapsuus, repäisevä nuoruus, lapsi, koulutus, uusi mies, muutto maalle ja sieltä sitten tänne jokainen näistä aikakausista on ollut oma jakso elämässäni. Siksi olen se mikä nyt olen. "Ihana" omalla tavallaan ihanien ihmisten parissa. :D

Perjantai 5 Joulukuuta

Eilen kokeilin tilata Dominos pitsasta pitzaa ,, ensin tietsikalla ja siittä ei tullut mitään. Sitten ajattelin että soitetaan sinne ja tilataan monen monta numeroa meni väärin tai sitten ei ollut käytössä. lopulta löysimme oikean puheln numeron ja sain sinne soitettua, noh sieltä tietenkin kysyttiin miinkä pitzan haluamme ja millä juomalla , se oli ihan ok. sitten kysyttiin nimi ja sanoin tottakait että Anne ja arvatkaa sitä naurun määrää toisessa päässä puhelinta.itseänikin alkoi jo naurattaa sillä Anne täällä tarkoittaa äitiä! Äitisihän täällä ha haahaaahaaa-

Epäilin jo että saadaanko edes pitsoja kotio asti.. no ei siinä mennyt kuin 10 minuuttia niin mopedi oli pihassa ja ihan oikeat ja tilaamani pitsat oli meidän keittiön pöydällä.. Koko tilanteessa taisi naurettavinta olla nimeni mainetsiminen.. Pitäisiköhän ottaa toinen nimeni käyttöön Eli Elisa.. No ei sekään tunnu kivalta pakko kait se on kestää että täällä minulle nauretaan ihan suoraan :D

Täytin Tiistaina 49 vuotta olimme uusien ystävien kanssa  Experia hotelissa syömässä, sielä on seisova pöytä alku soppineen ja saa syödä niin paljon kun haluaa ja sitä paitsi ruoka on hyvää ja maukasta. sinne olisi tarkoitus mennä jouluaattona syömään joululounas ja nauttia kaikessa hijaisuudessa joulua ystävien kanssa pitäisiköhän yrittää houkutella uusia ihmisiä mukaan? näin se ystäväpiiri pikki hiljaa laajeee täällä Turkin maassa.

Torstai 11 Joulukuuta

Täällä on ollut aika hijaista, Ei mitään repäsevää ole tapahtunut. Yksi uusi ystävä kävi meillä keskiviikkona. Tarkoitus olisi nähdä Sunnuntaina ja mennä yhdessä joulutorille tuonne satamaan. Katsotaan löytyykö sieltä mitään ostettavaa kaikki tuotto menee vammaisten hyväksi, täällä ei ole välikäsiä jotka rohmuaa suuremman osan tuotosta vaan lyhentämättömänä menee perille asti. Näin siellä Suomessakin pitäisi lahjotuksien mennä,, mutta siellä on niin paljon niitä välistä vetäjiä että siksi minä en Suomessa laittanut muuta kuin hyväjoulumieli keräykseen sen tuotto meni vähävaraisille Suomalaisille lapsiperheille. Muihin en lähtenyt mukaan koska en halua rahoittaa niitä välikäsiä.

Täällä oli yksi päivä todella lämmin, Isäntä paleli ja paleli ja kysyi että eikö sulla ole kylmä johon tokaisin että ei ole. kaikki ovet oli auki ja muutama ikkunakin. Tokaisi minulle vaan että onkohan sulla "mummotauti" kun et palele. sanoinkin heti että ompa siinä taas älynväläys, mutta nauratti kumminkin ihan niin paljon että kyyneleet tuli silmistä. No eiköhän sekin kohta tule.

Meillä oli tässä olohuone/keittiössä sellaiset upotetut valot tuolla katon rajassa ja ne vikku miten sattu ja lamppuja palo kuukaudessa ainaskin 10 kappaletta joten pyysimme sähkäriä paikalle katsomaan että onko kytkökset oikein.. olihan johdot ihan ok mutta lamput niin huonot että se oli syy . Kysyimme että paljonko maksaa jos kaikki vaihdetaan led- valoihin? sanoi menevänsä liikkeeseen ja laskemaan arvio, soitto tulikin aika nopaesti ja hinnaksi tuli vajaa 120 euroo.Niitä lamppuja on 25 kappaletta tuolla katossa, no ei kun uusia lamppuja tilaamaan ja kysyimme että koska pääsee tulemaan sanoi noin tunnin päästä, olikin jo ovella vajaa pulen tunnin sisällä ja vaihto kaikki valot ja tarkasti vielä että kaikki on ok. joutu vielä käymään myymälässä hakemassa kaksi uutta valaisinta koska ne olivat rikki. Miehellä meni vajaat kaksi tuntia aikaa siittä kun tuli ekaksi tarkistamaan ja sitte vaihtamaan lamput ja nyt toimii eikä tarvitse pelkää että syttyy palamaan.

Tiistai 23 Joulukuuta

Aika menee nopeasti, huomenna on Jouluaatto. Menemme ystävien kanssa syömään joululounaan siinä se meidän joulu sitten meneekin rauhallisissa merkeissä. Kävimme antalyassa tutustumassa vähän isompaan kaupunkiin siellä asuu noin 2 miljoonaa ihmistä, oli aika ihanaa katsella ihmisiä ruuhkaksi asti. Kalja siellä maksoi 15 Tl puolet kallimpaa kuin täällä Alanyassa. Mutta oli siellä paljon katseltavaa, kävimme akvaariossa aluksi hinnaksi sanottiin 86 TL olimme valmiina menemään ulos sillä pidimme sitä aivan tolkuttomana hintana melkein 30 euroo henkilöltä.Mutta sitten lipun myyjä kysyi että asutteko täällä ja sanoimme että joo, hinta tippukin sitten 35 TL se oli jo ihan kohtuullinen hinta ja menimme sillä hinnalla sisään. Aivan huikeeta siellä oli mutta kerran käyty niin en ukso että enään tarvii mennä. Siinä vieressä on minicity sisäänpääsy 7 TL aivan uskomattomia miniatyyri rakennuksia, niin pikkutarkkaa työtä että jos joskus tulee tänne tai Antalyaan se on ehdottomasti näkemisen arvoinen paikka näin talviaikaan hotellikaan ei ollut kallis 100 Tl  yksi huone aamupalalla. Eikä bussilippukaan kovinkaan kallis ollut 40TL menopaluu, ensin bussissa tarjoiltiin vettä ja kahveetkin saatiin puoli matkassa sanoisinko että palvelu pelaa.

Täällä ollaan tehty kävelylenkkejä ympäriinsä ja otettu valokuvia luonto on vaan niin kaunis, meitä ympäröi Taurusvuoristo ja kalen linnoitus ja meri nyt täällä on iltaisin aika kylmää lämpö tippuu   10-13 asteeseen mutta auringon paistaessa päivisin niin lämpö kohoaa 20 asteeseen joten ei harmita yhtään ja nyt täällä on aika hiljaista kun turisti sesonki on ohi! mutta silti sitä odottaa väen lisääntyvän ja vähän säpinää ympärille.

Täällä yksi aamu pestiin hometta pois ikkunoista ja lattian rajoista, olimme vähän väärin tuulettaneet taitaa talo olla aika tiivis, aamulla ja illalla olemme aina lämmittäneet ja täälä on aamuisin ollut ikkunat ihan huurussa ja aloimme yksi päivä katselemaan että mitä mustaa mönjää on silikooneissa.. no ei muuta kuin kumihanskat käteen ja jynssäämään kaikki puhtaakis ja desifioitiin myös joka paikka, nyt olemme pitäneet yöllä vessaovee auki siellä on tuuletus räppänä ja se on vähän raollaan joten ilma pääsee kiertämään, nyt ei ole ikkunat olleet huurussa ollenkaan. Toivotaan vaan että opimme oikean tavan ja että ongelma ei enään toistu. Muuten täällä on kaikki ollut ihan Ok

Perjantai 9 Tammikuuta

Kyllä aika on mennyt nopeasti, edellisen kerran kirjoitin ennen joulua ja nyt ollaan kohta puolessa välissä Tammikuuta. Jouluaatto meni rauhallisesti oltiin syömässä joululounasta  Xperia hotellilla , siellä on seisovapäytä kaikkine herkkuineen. Lahjoja emme enään osta toisillemme koemme että se nyt on ihan turhaa hommaa ,meillä on jo kaikkea mitä tarvimme.

Joulu täällä Alanyassa on ihan normi päivä, eli ei poikkea muista arkipäivistä ollenkaan vähän kaipailtiin säpinää mutta sitä emme löytäneet. Odotimme innolla uutta vuotta sillä olimme kuulleet että silloin täällä juhlitaa kunnolla ja ilman alkoholia,, no lähdimme illan tullen kävelemään satamaan missä on paljon baareja ja luulimme että siellä nyt ainakin tapahtuu.. Noh ei sitten yhtikäs mitään kadut olivat autioita ja tyhjiä muutama ihminen tuli vastaan mutta se olikin sitten siinä. Jatkoimme sitten matkaa Cleopatran rannalle ja siellä oli ihan yhtä tyhjää ,, yksi paikka auki ja kävimme juomassa siellä yhdet lasilliset viiniä, tais siinä paikassa olla yksi pariskunta meidän lisäksi joten jatkoimme etsintöjä.

Tästä menimme sellaiseen paikkan kun facebook, sillä tiesimme että siellä on tuttuja no hiljaista kun huopatossu tehtaalla ,, juttelimme tuttavien kanssa ja joimme lasilliset viiniä ja jatkoimme matkaa , kävimme Onnelassa. Hei siellä sentään oli kymmenkunta ihmistä ja juttelimme eräiden ihmisten kanssa siinä joonkun aikaa kun nautimme viineistä, aloimme saada tarpeeksi kävelystä ja suuntasimme takaisinpäin kotinurkille ja ajattelimme käydä Topin paikassa ottaa vielä viinilasilliset mutta paikka olikin kiinni, nyt oltiin pyöritty ympäri Alanyaa jo reilu kuutisen tuntia ja tulimme kotiin ennen kuin kello löi puolen yön. Parvekkeelta kuulimme rakettien pauketta noin 10 minuuttia ja sitten hiljeni, joten tälläinen oli tämä uusi vuosi hmm eipä olla toista tuollaista vietettykkään ennen joten menimme nukkumaan ja ihmettelimme kovasti hiljaisuutta.

Vuosi vaihtui ja edelleen yhtä rauhallista oli,, ihmiset tais nukkua iltapäivälle ja pitkään kun ei missään mitään. tässä yhteydessä emme enään saaneet nettiä toimimaan ja kysyimme talkkarilta että missä vika ja hän sanoi että kyllä kaikki on kunnossa ja normaalisti,, seuraavapäivä tuli ja seuraava ja netti ei vieläkään toiminut oltiin jo 5 päivä Tammikuuta menossa ja oltiin viemässä konetta huoltoon että ny ne on rikki, mutta menimme kumminkin Topiin ja kokeilimme siellä ja hups koneet toimi kun enkelit eli koneissa ei ollut vikaa ja illalla kun nähtiin talkkarin,  isäntä niin kysyimme että missä vika kun netti ei toimi?? hän sanoi että huomenna toimii ja samalla olin saanut talon hallituksen puheenjohtajalta viestiä että jos netti ei toimi seuraavankaan päivän aikana niin ottaa uudestaan häneen yhteyttä. taivas aukeni meille ja netti toimi,, täällä oli talkkari jättänyt maksut maksamatta ja liittymät oltiin suljettu mutta ei sitä meille kerrottu, kyselin tämän talon nettisivustolla että onko jokin muuttunut kun en saa yhteyttä nettiin ja sitä kautta talon hallituksen puheenjohtaja oli ollut yhteydessä talkkari perheeseen ja hoitaneet asiat kuntoon, eli ekaks kyselimme täällä paikan päällä ja sitten Norjan kautta saatiin asiat toimimaan. monimutkaista etten sanoisi.

Tänään olemme käyneet ruokakaupoilla ja ostimme ruisjauhoja jos tekisi huomenna ruisleipää jos ei nyt sitten tule muuta menoo, olemme myös löytäneet mannaryynejä ja kaurahiutaleita joten olemme opetelleet syömään aamusin puuroo, pärjää paljon pidemmälle päivää kun aamusin syö edes jotain. Kokeilimme tänään ilmaista kyytiä tuonne Kipas kauppaan kulkee puolen tunnin välein ja pääsee hyppäämään kyytiin kunhan vaan heiluttaa kun auto lähestyy, metron kauppakeskukseenkin on samanlainen ilmainen kuljetus, hianoo vai mitä.

Maanantai 9 Helmikuuta

IMG_0221.jpg

 

Näihin maisemiin ei vaan kyllästy! Tämä kuva on otettu rantakadulta merelle päin, oli vaan taas niin hiano ilta että oli pakko mennä kävelylle. Nythän täälläkin on talvi ja aikas vilposta oli tossa yhdessä vaiheessa taidettiin olla muutaman plus asteen tienoilla muutamana aamuna, mutta ei sentään menty pakkasen puolelle täällä rannan tuntumassa, vuoren huiput kyllä oli lumen peitossa ja onneksi saimme ihailla sitä valkoista mönjää kaukaa :D

 

IMG_0236.jpg

 

Täällä on neljä eri poliisi muotoo eli

poliisi tekee kaupungeissa poliisin työt

liikennepoliisi valvoo sananmukaisesti sitä liikennettä noh joo ja joo

jandarma on puoli sotilaallinen ja toimiala on vähän kaikkialla saattaa pysäyttää bussin/taksi/normi liikenteen ja tutkia kaikkien paperit. ja sitten on vielä Sabita joka toimii pääsääntöisesti kaupunkien ulkopuolilla ja hoitaa poliisin tehtäviä ! on se hyvä kun on työllistävä vaikutus siinäkin asiassa.

Täällä ollessamme olemme tutustuneet jo muutamiin Suomalaisiin ja saaneet uusia ystäviä lisää, näin jälkikäteen ajateltua tulee monesti mielee että mistä kaikesta olisimme jääneet paitsi jos emme olisi uskaltaneet ottaa tätä askelta ja muuttaa tänne Turkkiin.

Ei täällä sentää kaikki asiat ole taivaasta varsinkaan tämä byrokratia ja sen vaihtelevuus, tänään päätetään jotain ja huomenna se onkin jo sitten toisin, ei täällä edes viranomaiset tiedä missä mennään, mutta katsotaan mihin suuntaan asiat menee, olemme myös puhuneet että jos asiat menee kovin vaikeaksi että mikähän olisi sitten se toinen maa ??? Mari ja Toni ei se ole Suomi :D  katsotaan miten asiat menevät ja kuinka vaikeaksi täällä tehdään oleminen mutta onneksi se vaan on byrokraattista eikä koske normaalia päivänkulkua mitenkään.

 

Tiistai 24 Helmikuuta

Täällä ollesamme olemme tehneet paljon sellaista mitä koto Suomessa en olisi uskonutkaan, Ruoan suhteen olemme tehneet valkosipulikurkkuja ja eilen illalla säilöimme punajuuria niitä kun on vaikeaa löytää täällä ja maku taitaa olla hivenen etikkainen joten ei muuta kuin sunnuntai markkinoilta ostamaan, juu ja kalliiksi tuli maksoimme kait joonkun Liiran vajaasta kolmesta kilosta  punajuurista, mutta nyt on millä herkutella . Pieniä asioita on edelleen mitä kaipaa. Sianliaa saimme tänne ystäviltä, aivan oikein Ihanainen oli ostanut kinkun ja paistanut sen leivin uunissa ja laittanut vakuumin ja toi sen tänne meille, samoin pekonia mutta pakko sanoa että enpä oikasti enään niin haikaile sian perään. Täällä on aivan ihanat lihat ja jauhelihat ne jauhettaan lihakaupassa juuri siittä palasesta kun haluamme ja ei haise tai ui paistaessa nesteessä. aivan ihania ruokia saa kun viitsii vaan ottaa aikaa laittamiseen. tänään söimme valkosipuli perunoita jauhelihapihvejä ja paistettua kaalia, paprikan ja purjon kera ja tietysti lautasella oli niitä punajuuriakin, samalla teimme kaalilaatikkoa huomiseksi ja aivan ihanaa meillä on puolukkahilloo jääkaapissa ja nekin on tullut Suomesta asti. Täällä ei taida puolukoita olla. Eilen kun keitimme punajuuria huomasin että kaasu loppuu, mutta onneksi saimme ne keitettyä valmiiksi ja mausteliemen, tänä aamuna sitten soittamaan kaasu/ vesi miehellä että tuohan sitä kaasua, tuli reilu puolessa tunnissa ja maksoi 65 Turkin Liiraa yhdentoista (11) kilon pullo edellisen ostimme kun tulimme tänne Alanyaan ja siittä on kohta kahdeksan kuukautta ajatelkaa kuinka nopeasti aika menee.                                                                                                                           

Meillä naapuri osti huoneistonsa viime syksynä ja nyt ovat täällä tekemässä remonttia vielä tämän viikon, siellä on irrotettu kaakelit lattioitsa tehty lisä seiniä ja maalataan , noh ei häiritse meitä mutta kun heillä piikattiin kaakeleita lattiasta niin eiköhän meijän asunnossa irronnut kaakeleita lattiasta. ne nousi kuin tulivuori keskelle olkkaria. Onneksi meillä on vakuutukset joten vakuutusyhtiöön yhteyttä, meillä on tossa muutaman sadan metrin päässä sama vakuutus konttori siis sinne noh eipä mentykkään, sori mutta teidän vakuutus ei ole meidän konttorista joten emme ole asianomaisia meille neuvottiin oikea konttori taih ei oikeastaan kuljimme kaikki pikkukujat tässä lähellä noin 1 1/2 tuntia, kun neuvo oli että noin 250 m ja sitten vasempaan, kysyin vielä että 35m kadulla niin sanottiin että ei. Lopuksi kysyimme apteekista neuvoa mutta sanottiin että nou english joten jatkoimme etsimistä  ja taas kysyttiin apteekista ja johan löytyi apteekkari joka osasi neuvoa oikean paikan, olihan se 35m kadun varrella, sinne saimme tehtyä ilmoituksen. Meille sanottiin että huomenna (lauantai) tulee tarkastaja teillä käymään, tuli otti kuvat ja mittasi huoneen kaikki kesti noin 10 minuuttiai ja nyt sitten odotamme vaan koska seuraava soitto tulee, nyt pitäisi odottaa kun insinöörin tulee käymään ja tekemään hintaarvio. Sitä odotellessa

IMG_0265.jpg

 

 

 

  IMG_0264.jpg            

 

Perjantai  27 Helmikuuta

Tänään oli ohjelmassa käydä lataamassa bussikortti ja kännykkään puheaikaa, no kännykän lataaminen ei sitten onnistunutkaan niin kuin aikaisemmin, myymälässä sanottiin vaan että vodafonda ja me intettiin vastaan että ei kun Turksell, monta kertaa yrittivät ladata ja sanoivat  että kortti on rikki. Menimme Topin paikkaan keskustelemaan muista asioista ja samalla kerroimme että meidän puhelin on mennyt rikki, siis tämä oli viimeisin viesti meille kun aikamme olimme siellä myymällässä kokeilleet eri keinoa ja Topi sano että kyllä nyt on kortisa vikaa eikä puhelimessa.Topin työntekijä kokeili omaa korttiaan meidän puhelimeen ja kas kummaa se toimi,  Noh takaisin myymälään ja ostamaan uutta korttia kännykkään, saimme sen ja nyt illalla saatiin uusi numero auki, huomenna sitten lataamaan sitä puheaikaa. Se selvisi meille että meidän edellinen numero on kaapattu ! Miten se edes on mahdollista? sitä ei siellä turksellin asiakaspalvelussakaan osattu meille kertoa. hän sanoin vaan että ei tiedä miten tämä on mahdollista mutta kortti ei ole enään meidän nimissä, onneksi siinä kortissa ei ollut kuin vajaat 15 TL joten ei rahallisesti mikään iso tappio mutta silti ottaa pattiin kun tälläistä tapahtuu. Ajateltuamme asiaa niin ehkä tiedän vastauksen! Sillä kun avasimme uuden kortin niin siihen tarvitaan passi ja he laittavat liittymään passin tiedot (paikallisilla henkkarit) ja kun ostimme tuon kaapatun kortin eräästä pikkufirmasta niin hän kyllä kysy passia ja silloin meillä ei niitä ollut mukana , mutta myyjä aukaisi kortin mutta miten sitä emme tiedä Turksell ei löytänyt ainakaan meidän tietoja tuosta kortista. Taas opittiin kantapään kautta uutta, kaikkein pahin on kumminkin se että sillä vakuutusfirman miehellä on meijän vanha numero, toivottavasti vaan ei yrittänyt tänään ottaa yhteytä! no kotia päästyä laitoin vakuutusfirmaan sähköpostilla ja Turkiksi, kyllä googlen kääntäjä on aikas hyvä vaikka moni asia ei siellä käännykkään.

WIN_20150227_210444.jpg

ja  toivon nyt todellakin ettei ole tänään ottanut yhteyttä sillä lattiamme kärsii koko ajan enemmän aina kun kävelemme tuolla lattialla niin se pamahtaa ja laskeutuu alaspäin, sitten se taas nousee ja halkee, nyt tossa kohdassa on pakko pitää mattoa jotta emme saisi haavoja jalanpohjiin. koko ajan se liikkuu ja murenee taitaa olla todella hyvin tehty pohjatyöt sillä sementti on kuin soraa. No maassa maan tavalla emme voi muuta kuin odottaa että vakuutuksesta tullaan katsomaan ja tekemään hintaarvio. Tälläinen päivä meillä oli tänään ei käy aika tylsäksi ainakaan .

Keskiviikko 11 maaliskuuta

Reilu kaksi viikkoa meni ennen kuin vakuututarkastaja tuli, meidän välittäjämme otti sinne yhteyttä ja sanoi että nyt pitäisi alkaa tapahtua jotain , sillä lattia menee koko ajan huonompaan suuntaan, no hän kävi eilen otti valokuvia ulkoa ja sisältä, sanoimme että meidän pitää asustaa jossain muualla remontin ajan ja että keittiön alakaapit on otettava pois jotta saadaan kaakelit kaapiston alle ja sanoimme myös että pitää ottaa huomioon myös se että tuota kivitasao ei tulla saamaan pois ilman että se menee rikki. Herra vakuutusmiäs sanoi Tamam ja kirjasi kaiken ylös ja sanoi tekevänsä raportin ja lähettävänsä se meidän vakuutus konttoriin eli yksi askelma ylöspäin ja taas odottelemme mitä sieltä sitten tulee. Vuoden vakuutus täällä maksaa noin sata euroa, joten mitenkähän he saavat kaikki kulut korvattua? kävimme maanantaina paikallisessa rautakaupassa ja vertasimme kaakeleiden hintoja noin 50m2 eli hintahaitari tulee olemaan 700-1500 TL pelkistä kaakeleista plus muut tarvikkeet ja remppamiäs! no nyt taas odottelemme. Sanoinkin meijän välittäjälle että rempan ajaksi voisimme haluta sellaisen asunnon missä on sauna ja sisäuima-allas, pääsis saunaan ja uimaan joka päivä.

Olen myös monesti ihmetellyt täällä postilaatikoiden paikkaa ne on yleensä sijoitettu porrasrappuun ja ulkoovet on tietenkin lukossa koko ajan niinpä postisetä jättää kaikki postit ulkooveen ja ulkopuolelle tietenkin, miähän logikka tuossakin asiassa on? ei vaan aina ymmärrä. mutta täällä on tälläin ja siihen on vaan sopeuduttava.

Täällä on ollut noin viikon verran nyt aurinkoista, varjossa on ollut 23 joten auringossa tietenkin paljon enemmän! aivan ihanaa on ollut olemme monena pävänä kävelleet noin 10 km lenkkejä, mulla onkin eilisen jälkeen nenä punainen eli aurinkoa on tullut. mutta nyt on luvattu loppuviikoksi sateita ja sen jälkeen alkaa taas lämpenemään, ihanaa.

Olemme nyt kerran osallistuneet tietokisakilpailuun ja aiomme huomenna käydä taasen kilpailemassa kavereiden kanssa, no ei me mitää neroja olla muut melkein. ajateltiin että jos isäntä alkais vetämään tietokilpailua tuossa meijän lähellä olevassa baarissa sais ainakin vähän tekemistä. ihan vaan huvin vuoksi ja siinä ainakin tapaa muita ihmisiä ja saa uusia tuttavuuksia! katsotaan nyt mihin suuntaan asiat täällä vie.

Perjantai 13 Maaliskuuta.

Tuli eilen kilpailtua ja hyvinhän se meni vaikka ei voitettukaan, tai no oikeesti voitettiinhan me arvalla lasilliset viiniä, tässä kilpalussa yksi porukka joka vastaa eniten oikein on tietenkin voittaja porukka ja toinen voittoporukka nostetaan sitten arpomalla ja baarin omistaja tarjoaa sitten juotavat! joten meillä kävi säkä. Ihan kivaa on käydä syömässä ja sitten osallistua tuohon kisaan ja viettää aikaa muiden Suomalaisten kanssa.

Täällä odotellaan edelleen vakuutuksesta tietoo että mitä korvaa ja korvaako mitään, kyllä tän maan toimintaa monet kerrat on ihmetelty mutta eipä sitä kannata ruveta stressaamaan päätös tulee kunhan tulee, ei tässä muu auta. Me mennään tänään katsomaan niitä kaakeleita toisesta kaupasta ja vertaillaan vähän hintoja, onhan täällä näitä kaakelikauppoja vaikka kuinka paljon mutta kun maan tapa on että ulkomaalaisille annetaan heti kättelyssä yli puolet hintaan lisää ja sen jälkeen aletaan keskustelemaan hinnoista. Mielummin menemme sellaiseen kauppaan jossa on kiinteet hinnan ja kaikille sama! Kun naapurimme kävi kyselemässä hintoja niin hinta oli kuulemma todella korkea sitten he otti mukaansa paikallisen miehen niin hinnat tippu yli puoleen, kyllähän tuo naapurin setä tulisi myös meidän mukaan mutta kun on tottunut itse hoitamaan asiat niin ei viitsi vaivata kiireista parturin setää.

Torstai 26 Maaliskuuta

Noni siinä kävi sitten niin että vakuutusyhtiö ei sitten suostu maksamaan lattian korjausta on kuulemma rakennuttajan virhe, valitus ei kuulemma auta! eivät suostu muuttamaan lausuntoaan, eli konttori meni vaihtoon. Olemme käyneet Rakennuttajan juttusilla ja välittäjämme sanoi että on niin hyvä rakennuttaja että varmaan auttaa teitä, noh heillä on takuut 5 vuotta joten ei saatu apuja sieltäkään. Haistakoon paska!  Meille on kaikki täällä sanoneet että voitte ihan vapaasti vaikka kaataa seiniä kaikki on laillista, joopa joo sanon minä nyt! kävimme rakennuttajan konttorissa ja siellä he sanoivat että aina kun tekee remonttia niin pitää tulla tänne konttoriin ja selvittää asia, mitä tekee ja kuinka tekee ja mitä koneita saa käyttää jos naapuri olisi tehnyt tämän selvityksen niin rakennuttaja olisi ehkä korvannut lattian! Niin kuin Irwin laulo "haistakaa paska koko valtiovalta" siltä tuntuu nyt. no nyt sitten jää talon vakuutus ja viime kädessä naapurit! katsotaan miten käy mutta varma on se että joku muu kuin me maksetaan toi lattia remontti.nyt jo alkaa tuntumaan siltä että myydään koko paska pois ja lähetään kiertämään maailmaa ja otetaan päivä kerrallaan.. no ei tilanne sentään niin paha ole mutta sapettaa ikuinen taistelu oman edun puolesta.

Täällä ollaan oltu sairaina reilu viikon, mä sain kuumeen ja flunssan pikku hiljaa ja pienin askelin, isännälle iski heti kuume ja nuha, mutta minä kiduin pari päivää ennen varsinaist flunssaa. nyt on ylähuuli täynnä herpes rakkuloita ja huuli on kuin Tuiskun akalla mutta ilman botoksia. ja sairaan kipeenä no kait se viikon päästä on paremman näköinen meinaan ylä huuleni Tuiskun akka ei miksikään muutu.

Eilen teimme ensinmäisen tietovisa illan tai jos rehellinen olen niin Nalle sen veti, en minä, mutta olin toki kysymyksiä tekemässä ja etsimässä täältä netin ihmeellisestä maailmasta, Joten vähän jelppasin kumminkin. Ilta meni lopistavasti ja porukkaa oli ihan kiitettävästi mukana, oli ihan kiva tavata muita Suomalaisia. ja Pätee mukamas, no pois se meistä emme ole ikinä paremmuus asteita hakemassa mutta ihan kivaa oli.

Tiistai 21 Huhtikuuta.

Onpas aika mennyt nopeasti,olen jo välillä unohtanutkin kirjoittaa. Mutta jospa saisin nyt itsestäni niskasta kiinni ja olisin reippampi. Täällä on alkanut kelit lämmetä ja auringossa on jo reilut 24 astetta mutta illat on viileempiä. Olemme olleet kävelyllä joka päivä ja nauttineet tuosta ihanasta auringosta, Tässä yksi päivä lähdimme satamaan kävelylle ja ihmettelimme että miksi täällä on niin paljon poliiseja tais olla reilu 40 sinipukuista ja sitten ne kaikki herrat vielä siihen päälle, ei ole tämä akka tainnut nähdä niin paljon poliiseja ja pukuherroja samaan aikaan aikaisemmin. Kävimme kafe maissa kahveella ja juttelimme siellä omistajan kanssa asiasta ja joku oli hänelle kertonut että satama alueelle suunnitellaan koko laiturin kokoista aitausta ja tästähän laivojen omistajat eivät tykänneet vaan oli edellisenä yönä repineet kaikki pystytetyt aidat pois ja laittaneet ne aikas huonoon kuntoon, sen takia siellä oli niin paljon poliiseja ,ne pelkäsi mellakkaa, ja aitahan siihen satamaan tulee, liekö tarkoitus turvata turistien mereen tippumisen mene ja tiedä mutta aita siihen joka tapauksessa nousee, ja ymmärrän sen että veneiden duunarit on vihoissaan koska siellähän ne yrittää saada turisteja merimatkoille ja kyllähän se siinä tiellä on.

Nyt on pidetty kuukauden verran bupivisaa ja porukkaa on ollut ihan kiitettävästi, viimeksi oli reilu 60 henkilöä joten ihan kivasti menee, olemme tutustuneet uusiin ihmisiin ja sitähän kautta tuttava piirikin laajenee, olemme olleet parina iltana pelaamassa korttipeliä nimeltä shanghai parin tutun kanssa ja hyvinhän siinä ilta kuluu kun yhteen peliin menee aikaa 1-2 tuntia ja kyllä me aina se pari kierrosta ollan pelattu, tässä edellisellä kerralla kun istuttiin ja pelattiin niin yhtäkkiä alkoi kuulua meteliä ja hirmuista huutoo, yhdellä miehellä oli pesäpallomailan tyyppinen patukka kädessään ja piteli sitä selän takana vähän aikaa katselimme ja ajattelimme että pitääkö lähteä pakosalle mutta sanoivat että ei mitään hätää ja kyllä se aika nopeesti rauhoittu sitten, olisko ollut Turkkilaista kaupankäyntiä mene ja tiedä.

Juu ja lattia-asia ei ole vielä miksikään muuttunut, odotamme edelleen vastausta talon puheenjohtajalta mutta mitän ei ole selvinnyt. Olemme käyneet torilla joka sunnuntai ja ihmetelleet niitä kaikkia uusia hedelmiä mitä sinne ilmstyy, nyt on raaat mantelit myynnissä, juu oikein luitte täällä paikalliset syövät meidän mielestä raakoja manteleita ja sitten kun ne kypsyy ja aukeavat niin ne on niitä samoja kuin suomesa syödään ruskeana, täällä vihreänä, itse asiassa ne eivät ole pahojakaan mutta ei ne kyllä mun herkkujakaan ole, maistuu vähän sitruunalle ja suolalehdille. Mutta mansikat on aivan upeita täällä ja isoja ja nyt on niiden sesonki parhaillaan, mutta on se kiva maistella uusia hedelmiä mitä ei edes olis kuvitellut että niitä pystyy syömään. täällä on sellainen marja joka kasvaa puissa pitkin katuja ja pihoja, mulberin marja moni kertoi että se on taivaallinen noh makuja on monija , mielestämme se maistui vetiseltä mustikalta mutta on vadelman näköinen vähän pidempi kylläkin mutta maku ei tosin ollut mitenkään makuhermoja hivelevä.

 

Lauantai 16 Toukokuuta

Oho onpas aika taas mennyt nopeasti, täällä aurinko paistaa ja lämmintä on jo 28 astetta joten kyllä meidän kelpaa olla, olen jo käynyt meressä uimassa oli kuin Suomen kesävedet. Täällä vedetään bupivisaa edelleen ja se on saanut hyvän vastaan oton ja porukkaa tullut ihan kiitettävästi mukaan. Saimme tässä kuulla Turkin lipun historiasta, ei ollut ihan mikä tahansa taru!                              

Täällä silloin kauan sitten sodan aikana kaatui monia tuhansia sotilaita ja monet olivat kaatuneet pieneen järveen sisämaassa, heidän ruumiitaan nostelleet, sotilaat olivat kauhuissaan koska koko järvi oli muuttunut punaiseksi, pimeän tullen he lopettivat ruumiiden noston ja leiriytyivät siihen lähelle. Yöllä yksi sotilaista oli nähnyt kun puolikuu ja tähti oli heijastunut tuohon veriseen järveen ja näin tarina kertoo että Turkin lippu on saanut alkunsa, eli lipun punainen väri on tullut näiden sodasa kuolleiden verestä, ja jossain museossa on kuulemma oikea lippu joka on tehty tuosta samasta verestä. Aika koskettava tarina mutta onko se täysin totta sitä ei taida oikein kukaan tietää. Täällä on alkanut lomakausi, kaupungilla kävelyllä huomaa turistien lisääntyneet ka kaikki kaupat ja kahvilat ovat avanneet ovensa sekä ravintolat ja sisään huutaminen on taas täydessä vauhdissa, mutta onneksi siihen tottuu nopeasti ja ei tarvi piitata, kävimme tässä yksi ilta syömässä kalles placessa yhden ystävän kera, isäntä tilasi lampaan potkaa, (tilattava päivää ennen) jotta ehtivät valmistaa sen. Minähän en lammasta syö koska olen joskus saanut maistaa ja se maistu aivan hirveelle. Mutta nyt maistoin palan isännän ateriasta ja pakko on sanoa että olipa se taivaallisen hyvää, oli kun olisin saanut ylikypsää revittynä, taivaallisen makuinen. No en kyllä vielä uskalla ottaa itselleni koko ateriaa. maistelen vielä ja totuttelen ajatukseen.

Täällä ollaan taas kiristetty ulkomaalaisten maassaoljoiden asioita, ennen voitiin kaikki oleskeluluvat viedä paikalliselle poliisi asemalle nyt se ei kuulemma enään onnistu vaan pitää mennä Antalyaan asti niitä hoitamaan ja arvaatkaahan jos yksikin paperi puuttuu niin uusi matka on edessä. Olemmekin nyt pohtineet että pitääkö laittaa asunto myyntiin ja lähtee johonkin muuhun maahan? mihin sitä emme ole vielä päättäneet vai laitetaanko asunto vuokralle ja lähdemme kokeilemaan uusia tuulia. On tää ollut hianoo olla täällä ja ihmiset ovat aivan ihania ja ystävällisiä, muta toi byrokratia pilaa kaiken. Ja pakko on myös myöntää että tämä joutenolokin alkaa jo pikkuisen riittämään, olisi kiva joskus tehdä jotain pientä mutta täällä me emme voi työskennellä, työluvat on sen verran hankala saada ja taitaa maksaakkin joonkin verran. Olisko Kroatia mitä? Espanjakin vois olla yksi mahdollisuus tai sitten kreikka, no aika näyttää mihin menemme mutta emme ainaskaan Suomeen palaa, ehkä joskus mutta se on iso ehkä.

 

IMG_0257.jpg